Mitä on toiminnallinen kielen oppiminen? Millaisia työpajoja tarjoan?

(Päivitystä kotisivuille 3.1.2017, tulossa)

"Dekkarin käsitekartta" Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajat, Oulu 8.10.2016

Minulta usein kysytään:

I Mitä on toiminnallinen kielioppi tai toiminnallinen kielen oppiminen?

II Millaisia työpajoja vedän, mille kohderyhmille ja mitä ne sisältävät?

Määritelmä:

Toiminnallinen kielen oppiminen tarkoittaa kielen sanaston, käsitteiden ja rakenteiden (kieliopin ja kielenhuollon) opiskelua luovin, yhteistoiminnallisin, vuorovaikutustaitoja kehittävin sekä kinesteettisin menetelmin. Harjoitukset hyödyntävät esimerkiksi ilmaisutaidon ja draamakasvatuksen, liike- ja tanssi-ilmaisun tekniikoita sekä voivat sisältää visualisointia.

Toiminnallisen työskentelyn avulla kielitietous tehdään konkreettiseksi, näkyväksi ja käytännönläheiseksi. Opetus ja oppiminen perustuvat kokonaisvaltaiseen, oppilaslähtöiseen ja tutkivaan tapaan toimia yhdessä.

Toiminnallisen kielen oppimisen tuorein määritelmä löytyy Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmän sivuilta ja kotisivuiltani www.ninamaunu.com.

Jokaisessa koulutuksessa harjoituksia käydään läpi toiminnallisesti ja niitä pääsee soveltamaan omaan opetukseen sopiviksi. Harjoituksia voi soveltaa kaikille ikäryhmille ja taitotasoille sopiviksi joko äidinkielen tai vieraiden kielten opetuksessa. Myös matematiikka- ja reaaliainesovellukset ovat mahdollisia.

Harjoitukset usein myös helpottavat opetuksen eriyttämistä. Harjoituksissa pyritään monipuolisuuteen, jotta jokainen osallistuja voisi kokea oppimisen osallisuutta.

Harjoitukset pohjaavat vuosien varrella käytännössä kokeiltuihin ja suosituimpiin harjoituksiin sekä viimeisimpiin oppimisteorioihin. Jokaisen menetelmän taustalla on siis myös tutkittua teoriatietoa menetelmän tehokkuudesta.

Koulutuskokemuksesta:

Aloitin kouluttamisen oman perustyöni ohessa vuonna 2010. Vuonna 2016 vedin jo 16 koulutusta ympäri Suomea. Toiminnallista kielioppia olen käynyt esittelemässä myös Kööpenhaminan sekä Saksan Hildesheimin yliopistoissa sekä Virossa useaan kertaan.

Tarjoan seuraavia kursseja:

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6h tai 3h)
Myös tunnin luento.

2. Liikkuvaa kielen oppimista (1h-6h)

3. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen, tarinallinen sekä draamallinen painotus (1-    6h)

4. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (1-6h)
Myös erikseen esimerkiksi visuaalinen työpaja 3h ja tarinallinen 3h.

5. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa? (1-6h)

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6h tai 3h)

Peruspaketti sisältää vuosien varrella suosituimmat peruskoulun 5.-9. luokkalaisilla testatut ja sovelletut toiminnallisen kieliopin ja kielenhuollon harjoitukset.

Suosituimpia harjoituksia tehdään esimerkiksi seuraaviin kielen rakenteisiin:

Sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet, verbioppi, aikamuodot, modukset, lauseenvastikkeet

Kielenhuolto: isot ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat, sanaliitot, lauselajit, sivulauseet, välimerkit, pilkutus

Suosituimpiin harjoituksiin ovat kuuluneet ainakin seuraavat harjoitukset:

Salaatti, Tervapata, Surinasiivet, Olen puu, Sijamuototanssi (tai -liikekoreografiat), Hernepussiheittorinki (esimerkiksi Objektikutsut), Lauseenjäsenet-pantomiimi ja –laput (pienryhmät), Aikamuotokättely, Aikamuoto- tai modusapila (kävely + keskustelu), Imperatiivikävely, Kutsun sinut luokseni –kiitos- ja kehurinki (aikamuodot), Alkukirjainjonot, Yhdyssana vai sanaliitto (parityöskentely), Pilkkukarate, Sivulauselajit lapuilla, Lausekahvila

Lisäksi esimerkiksi Sanaluokkakaupungin piirustelu, Sanojen johtaminen ja tunnetartunta, Sijamuotohyppyruudukko, oppilaiden omat pantomiimit ja esitykset, kun he ovat yhdistelleet erilaisia harjoituksia ja keksineet omia liikkeitä, esitysversioita, räppejä, lauluja tai liikkeen ja musiikin yhdistelmiä, piirusteluja kielioppitermeistä jne.

Harjoitukset tähtäävät oppijan kielitiedon lisääntymiseen, kielen rakenteista kiinnostumiseen, oppimismotivaation ja ilon kasvattamiseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessä oppimiseen. Ne tähtäävät myös oppijan oman kokemusmaailman mukaan ottamiseen opetukseen, mielikuvituksen sallimiseen, luovuuden ruokkimiseen, omaan ilmaisuun rohkaisemiseen, kokonaisvaltaiseen, eri aisteja hyödyntävään oppimiseen sekä käytännön kielitaidon ja kielitietoisuuden vahvistamiseen.

Harjoituksia voi käyttää lämmittelyinä, aiheen syventämisessä tai kertaamisessa. Niitä kannattaa teettää monipuolisesti, jotta oppijat saavat sytykkeitä ja malleja omien ideoittensa toteuttamiseen ja jalostamiseen. Harjoituksia kannattaa ehdottomasti jatkaa ja syventää kielentämismenetelmin eli että oppija oppii sanallistamaan oppimaansa, ts. ajattelee ääneen ja oppii opettamaan asian muille.

Kokonaisvaltainen oppiminen tarkoittaa useimmille hauskempaa ja yhteisöllisempää oppimista. Ujot tai varautuneet voivat tarkkailla tilannetta ja oppia muita katsomalla. Pääasia on opetusmenetelmien monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Harjoituksien tehoa kannattaa kokeilla niitä tekstitaitoihin liittämällä: osaako oppija yhdistää oppimansa erilaisiin tekstilajeihin ja osaako oppija tuottaa itse erilaisia tekstilajeja. Visualisoinnit eli esimerkiksi käsitekartan tekemiset ja muut piirustelut, jotka osoittavat sisällöllisten merkitysten lisäksi asioiden välisiä suhteita ovat suotavia opetusmenetelmiä, kuten myös opetuksen tarinallistaminen.

Lisää aiheesta:

Ks. palautteita kotisivuiltani www.ninamaunu.com sekä blogistani Ninan jutinoita http://ninamaunu.blogspot.fi.

Palautteita: http://ninamaunu.blogspot.fi/2017/01/palautteita-erilaisista.html

Toiminnallisiin menetelmiin yleisesti liittyviä kysymyksiä, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/09/toiminnallisiin-menetelmiin-littyvia.html

Toiminnallisen kieliopin vastaanotto Virossa, työpajan kuvaus, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/08/terveiset-viron-suomen-opettajien.html

2. Liikkuvaa kielen oppimista (1h-6h)

Muuten työpajan sisältö koostuu samoista asioista kuin toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketissa (ks. 1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti 6h tai lyhyt kurssi 3h), mutta työpaja sisältää liikunnallisen painotuksen.

Työpajassa teetettävät harjoitukset on valittu niiden suosituimmuuden sekä liikettä ja liikkumista mahdollistavan sisällön vuoksi. Harjoitukset sisältävät esimerkiksi juoksua, hyppyjä, heittoja, kyykkyjä, erilaisia liikelaatuja, urheilulajien sisältämiä liikkeitä tai vain aiheeseen reagointia esimerkiksi seisomalla, askeleen ottamalla ja päätä kääntämällä.

Liikettä käytetään oppimisen tukena eli tekemään oppimisen aihetta ymmärrettävämmäksi ja näkyvämmäksi. Liike sisältää siis merkityksiä, jotka tukevat opittavaa sisältöä ja tekevät siitä ymmärrettävämmän. Opettaja voi aluksi näyttää malleja ja oppija saa sen jälkeen luoda liikkeitä itse tai pienissä ryhmissä. Liikettä sisältyy myös useimpiin peleihin, leikkeihin ja pantomiimeihin, joita  oppilaat pääsevät myös itse kehittämään. Oppiessaan pelien ja leikkien avulla oppijalle tulee hyvin usein tunne, että hän oppii asian huomaamatta.

Liikkeen mukaan ottaminen opiskeluun yleensä rentouttaa oppijaa ja oppimisesta tulee hauskempaa sekä yhteisöllisempää. Kukin opiskelija tekee liikkeet oman kuntonsa ja tahtonsa mukaan, ketään ei pakoteta osallistumaan tai esiintymään. Sen vuoksi mahdollisia liikesarjoja voi useimmiten tehdä suuresti tai pienesti tai huomaamattomasti, koska kaikki keskittyvät omiin liikkeisiinsä tai tekevät yhtäaikaa yksilö-, pari- tai ryhmätyötä.

Tuusulan opettajien veso 1.10.2016

Lisää aiheesta:

Liikkeen merkityksestä oppimisessa; työpajani diat Seinäjoen Liikkuva koulu –seminaarissa:

YouTube-video: Alistuskonjuntiopilkkukarate ja muita toiminnallisia menetelmiä (suora linkki kotisivuillani)

Palaute Keravan veson pajasta, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/11/alan-lammeta-ja-muita-miehilta-saatuja.html

3. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen, tarinallinen sekä draamallinen painotus (1-6h)

Harjoitukset valitaan ilmaisu-, vuorovaikutus-, leikki-, peli- ja draamapainotteisesti. Tarkoitus on luoda tarinallisempaa kokonaisuutta ja/tai teemallisesti yhtenäisempää kontekstia, johon harjoitukset liittyvät.

Esimerkiksi kielioppihahmot saavat elämän sanaluokkakaupungissa, jonka muutamaan perheeseen pääsemme erityisesti tutustumaan piirustellen, liikkuen ja draamaillen. Sanaluokkakaupungin rajoilla pääsemme tulleista läpi keksimällä sanoille johtimia eli luomalla uusia sanoja ja opettamalla sanojen johtamista muille.

Sanaluokkien, sijamuotojen, lauseenjäsenten, aikamuotojen ja modusten opetuksessa on mahdollista lähteä tekemään kielioppitermeistä hahmoja piirustellen ja eläytyen.

Voidaan leikkiä esimerkiksi myös kirjallisuuden lajityypeillä ja luoda maailmoja niiden mukaisesti, esimerkiksi dekkari-, kauhu-, fantasia-, satu-, sarjakuva- , nuorten romaani -maailma sekä eläytyä yhteisiin luomuksiin: maailmoihin ja hahmoihin.

Harjoitukset voivat olla yksinkertaisia ilmaisu-, vuorovaikutus- ja draamatekniikoita, esimerkiksi käsitekarttojen tekemistä eläytymällä (Olen puu-harjoitus), kolme tuolia (kuuman tuolin harjoitukset), erilaisia pantomiimeja, puhuvia ja eläviä patsaita.

Tarinallisuus voi kulkea läpi opetuksen ns. punaisena lankana. Tarinallisuuteen voi osallistaa oppilaita esimerkiksi piirustelujen ja esineiden avulla (tarinapurkki, esimerkiksi sana-, teema-, roolilaput) sekä sopimalla tilan käytöstä.

Draamallinen painotus syventää oppijan itse- ja ryhmäntuntemusta. Osallistujan eläytymis-, empatia- ja mielikuvituskyvyt kehittyvät ilmaisu-, vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi. Käytännön kielitaidot pääsevät myös koetukselle leikin varjolla.

Lisää aiheesta:

Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2015, artikkeli Draama + kielioppi = toiminnallista kielioppia? (löytyy myös Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmän tiedostoista)

Miksi käytän draamaa opetuksessa? –blogikirjoitus omista kokemuksista:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/04/miksi-kaytan-draamaa-opetuksessa.html

Miksi kannattaa käyttää draamaa opetuksessa? –blogikirjoitus teoriapohjasta:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/10/miksi-draamaa-kannattaa-kayttaa.html

Jonna Brandtin tutkimus, jossa kokemuksiani draaman käytöstä opetuksessa tutkittiin: http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/06/jonna-brandt-draama-opetuksessa.html

Pohdintaa äänen, liikkeen, kehollisuuden ja draamallisuuden yhdistelmästä oppimisessa, Jenni Sainion vetämän fyysisen teatterin kurssin kuvaus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/08/voisiko-fyysisella-teatterilla-olla.html

4. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (1-6h)

Työpajassa pohditaan ja koetaan visuaalisuuden merkitys oppimiselle. Pajassa keskitytään erilaisiin visualisointikeinoihin ja piirustelutapoihin tai -menetelmiin, joita voi hyödyntää myös kielen oppimisessa, vaikkei ns. piirustustaitoa omasta mielestään oppijalla olisikaan. Tutustutaan esimerkiksi symboleihin, käsitekarttoihin, tikku-ukkoihin ja muihin yksinkertaisiin menetelmiin, joita on hyödynnetty kielen oppimisessa aikojen saatossa ja ryhmäläisten kesken sekä kehitellään yhdessä lisää.

Lisää aiheesta:

Visuaalisuus oppimisessa –blogikirjoitukset:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/03/visuaalisuuden-kautta-oivallusten.html (tausta-ajatuksia)

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/03/visuaalisuuden-kautta-oivallusten_28.html (kurssikuvaus)

http://ninamaunu.blogspot.fi/2014/09/doodlaamisesta-eli-piirrustelusta.html (oik. piirustelusta)

Visuaalisuus oppimisessa –kurssin palautteet:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2017/01/palautteita-erilaisista.html

Osallistujaa rohkaistaan monin keinoin tarinallisuuden mukaan ottamiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tutustutaan tarinan rakentamisen mahdollisuuksiin yhteisöllisesti ja yksin, pareittain ja pienryhmissä suullisesti ja kirjoittaen ja hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Kokeillaan esimerkiksi erilaisia assosiaatio- ja tarinankerrontatekniikkoja, toisten tarinaan eläytymistä, tarinateatteria ja roolityöskentelyä, tarinapurkin hyödyntämistä. Pohditaan tarinoiden käyttöä opetuksessa ja tarinallisuutta opetusmenetelmänä.

Tarinan ja tarinallisuuden tiedostamisen vahvistaminen liittyy monilukutaitoihin ja kriittiseen lukutaitoon.

Lisää aiheesta:

Tarinallisuus oppimisessa –blogikirjoitukset:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/05/tarinallisuus-opetuksessa-i-tie.html

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/05/tarinallisuus-opetuksessa-ii-yhden.html

Tarinallisuus oppimisessa –kurssin palautteet:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/08/tarinallisuus-opetuksessa-koulutuksen.html

5. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa? (1-6h)

Työpajassa käydään läpi erilaisia toiminnallisia harjoituksia, jotka tukevat jatkuvaa arviointia, itse- ja vertaisarviointia, oppimista arviointitilanteessa jopa niin, että oman oppimisen suunnan korjaaminen mahdollistuu.

Toiminnallinen arviointi tekee arvioinnin sisällöt ja perusteet oppijalle näkyväksi ja konkreettiseksi. Osaamisen jakaminen mahdollistuu paremmin toiminnallisessa arvioinnissa. Toiminnallinen arviointi saattaa usein helpottaa ja nopeuttaa opettajan tekemää arviointia.

Vedän siis yleisluonteisia toiminnallisen arvioinnin pajoja, jotka sopivat eri alojen ja asteiden opettajille, mutta erityisenä haaveenani on järjestää suomea ja kieliä opettaville omat toiminnallisen arvioinnin työpajat.

Tässä on esimerkki koulutusrungosta, joka on tilattu kieliä opettaville:

1. Johdanto
Mitä ovat toiminnalliset kielen oppimisen menetelmät?
Mitä toiminnallinen arviointi voisi olla ja jo on?
Toiminnallinen johdanto aiheeseen ja vähän luentoa, aiheen ja harjoitustyyppien esittelyä.

2. Täsmäharjoituksia kielirikasteiseen opetukseen näkökulmana erilaiset toiminnalliset menetelmät ja toiminnallinen arviointi
- oppilaan osallistaminen arviointiprosessiin tavoitteita asettamalla, arvioinnin kriteereihin tutustumalla/ toiminnallisella osallistumisella,
- jatkuva, toiminnassa tai toiminnan jälkeen tapahtuva oppilaan itse- ja vertaisarviointi

Teemme ja tarkastelemme toiminnallisen arvioinnin mahdollisuuksia kokeilemalla hyväksi jo havaittuja toiminnallisia harjoituksia kielen oppimisessa sekä pohdimme arviointikriteeristöjä ja oppijan osallisuutta niissä.

3. Pienryhmät tekemään omaan opetukseensa soveltuvia toiminnallisia harjoituksia ja arviointia niiden kautta.

4. Kootaan ryhmien tuotokset ja ideat toiminnallisesti.

5. Toiminnallinen palaute: koordinaatisto ja tulevaisuuden suuntaus, alkuideoiden reflektointi. Palautekeskustelu toiminnallisesti.

Lisää aiheesta:

Toiminnallinen arviointi –tekstipaketti, sisältää teoriapohjaa ja harjoituksia: jaetaan koulutuksessa

Toiminnallinen arviointi –blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2014/08/toiminnallisesta-arvioinnista.html

Mikkelin opettajien veso 28.9.2016: ”Sait hyvää palautetta pajastasi.”/Aila Marjamaa, kehittämispäällikkö, sivistystoimi

"Nyt ainakin tiedän, mitä on toiminnallinen arviointi!" Seinäpalaute Mikkelin vesossa 28.9.2016