Toiminnallisten menetelmien tutkimusta arjen työssä: palautetta ja reflektointia I

Olen onnellinen siitä, että tänään 13.1.2017 tuntejani seuraamassa oli proseminaaria suunnitteleva ja työstävä opiskelija Helsingin yliopistosta. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on tutkia toiminnallisten menetelmien, etenkin liikkeen avulla tehtävien kielen oppimiseen liittyvien harjoitteiden tehoa sekä opiskelumotivaation että oppimistulosten kannalta.

Kerroin hänelle, että asennetutkimus on tehty vuosina 2008-2010 Turun yliopiston professori Katri Karasman toimesta ja tutkimuksen tulokset näyttivät menetelmille vihreää valoa. Osallistuin itse tutkimukseen toiminnallisten menetelmien kehittäjänä ja kokeilijana äidinkielen opettajan roolissa.

Kerroin myös opiskelijalle, että olen jatkanut toiminnallisten menetelmien aktiivista käyttöä oppitunneillani, koska

1) oppilaat vaativat ja/tai pyytävät niitä

2) oppilaat nauttivat ja iloitsevat niistä mm. erilaisuuden ja yllättävyyden, arjesta poikkeavuuden sekä liikkumisen tms. seikkojen vuoksi ja

3) oppilaat tarvitsevat niitä, ja nyt vastauksen löytää esimerkiksi kohdasta kaksi.

Tarkoitus opiskelijan kanssa nyt onkin, että hän seuraa tämän kevään aikana perjantain kahden 7. luokan tuntejani ja kehittelee tutkimustaan. Iloitsen mahdollisuudesta reflektoida tunteja ja jalostaa menetelmiä myös yhdessä opiskelijan kanssa.

Tässäpä ajatuksia ensimmäisestä kerrasta, sanaluokkajakson aloituksesta.

+ Kaikki mukana: Vaikka olin etukäteen oppilaille sanonut, ettei ole pakko osallistua leikkeihin jne., vaan voi tehdä tehtäviä oppikirjasta, kaikki siirsivät tuolinsa molemmissa luokissa raivattuun keskitilaan sanaluokkasalaatti-leikkiä varten.

Ja tämä on suuri plussa. Kuvittelin alun perin, että molemmissa noin 20 hengen ryhmissä saattaisivat jotkut jäädä reunoille katselemaan ja tehtäviä tekemään.

+ Oppilaat pääsivät aluksi pienryhmissä kertaamaan sanaluokat monisteen avulla siten, että heillä oli neljä minuuttia aikaa selittää, mitä he ymmärsivät monisteesta, johon oli kirjoitettu sanaluokkajako, sanaluokkien taivutustavat ja alaryhmät.

Me opettajat kiertelimme luokassa, teimme tarkentavia kysymyksiä ja autoimme. Sain käsityksen, että sanaluokat olivat melko hyvin hallinnassa. Taipumattomien sanojen alaluokkien nimitykset vaikuttivat olevan monelle uutta tietoa.

Tämän jälkeen opettaja veti yhteisen keskustelun siitä, mitä osattiin, ja kyseli lisää kohdista, jotka eivät olleet kaikille kovin selviä.

+ Ensimmäinen ryhmä pääsi myös miettimään ns. sensuroimatonta sanalistaa Suomi-aiheista runokilpailua tai ainakin runon tekemistä varten samaan monisteeseen seuraavien neljän minuutin ajan.

Esittelin siis runokilpailun ja kerroin, että sanoja tullaan käyttämään runojen pohjana eikä ajatuksiaan saa eikä tarvitse sensuroida. Sanalistoja ja sanaluokkajakoja alkoi syntyä useimmilla, ja ainoaksi kotitehtäväksi ryhmät tulivat saamaan runojen muhimiset alitajunnassa tai paperille.

Sensuroimaton Suomi-aiheinen sanariihi alkaa 7.luokkalaisilla

Itse olen tyytyväinen, että sanoja – kerrattua sanaluokkajakoa – käytetään heti johonkin. Aikoinaan toiminnallinen kielioppi on saattanut kuulostaa jonkun korviin termien ja niiden merkitysten opiskelulta leikkien, mutta tällainen käsitys on ollut alun alkaenkin väärä, jos on ajateltu, että oppiminen jää tähän, vähän niin kuin termi- ja sanalistoiksi tai muistisäännöiksi.

Leikit ja muu toiminnallisuus kielen oppimisessa on pyritty aina sitomaan paitsi käytännön tarpeisiin niin johonkin järkevään ja mielellään ajankohtaiseen kontekstiin.

Oppilaslähtöisyys on arkea, oppilaan oma maailma saa tilaa.

Toisen ryhmän kanssa kävi niin, että alun monisteen selittämisen jälkeen hypättiinkin heti sanaluokkasalaattiin, sillä ryhmä kyseli heti tunnin alusta lähtien, että ”eikö meillä pitänyt olla draamaa ja näyttääkö tämä siltä; milloin meillä on?” Toinen ryhmä pääsi sitten ns. rauhoittumaan lopputunnista monisteen sanalistoja tehdessään.

+ Sanaluokkasalaatti paljasti, että pidempi kertaus sanaluokkien suhteen ja oppikirjan kanssa olisi ollut tarpeen. Eipä ollutkaan niin itsestään selvää, että oppilas olisi tunnistanut sanaluokat, mutta

+ sanaluokkasalaatti aiheutti sen, että oppilaat pitivät keskenään opetuskeskustelua, eli auttoivat toisiaan, millaista toimintaa opettajana tuin pysäyttämällä välillä salaatin kättä nostamalla ja kyselemällä, minkä sanaluokan sana äskeinen olikaan (ja mielellään perusteluja; perusteluja tässä kohdin olisi voinut vaatia enemmänkin). Oppilaat vastailivat hienosti, aina joku osasi eivätkä aina välttämättä samat, vaan useampi osallistui toisten neuvomiseen.

+ Palautekysely oppitunnin jälkeen:

1. Miltä tuntui tehdä? Perustele.

Molemmissa ryhmissä muistaakseni kaksi tai kolme oppilasta viittasi tähän (tulkitsen: uskalsi viitata). Palautteet olivat positiivisia, esim. ”näin sanaluokat jäävät mieleen; viimeksi meillä on ollut nää 5.luokalla, kyllä tässä oppi, ei tarvinut istua, kivalta tuntui, uudenlainen menetelmä”.

2. Käsi pystyyn, kenestä harjoitus oli hyödyllinen.

Kaikki kädet nousivat molemmissa ryhmissä kahta lukuun ottamatta.

Tämä on erittäin suuri plussa, joka kertoo menetelmän suosiosta, ja uskon oppilaiden rehelliseen palautteeseen. Oppilaat myös näyttivät tyytyväisiltä ja ainakin melko innokkailta.

Molempien ryhmien kaksi ihmistä, jotka eivät kokeneet, että sanaluokkasalaatin avulla olisi oppinut, osasivat perustella kokemuksensa hyvin. ”Eihän kahden taipumaton sana –esimerkin jälkeen osaa taipumattomia. Leikki ei opeta niitä.”

Tulkitsen heitä myös niin, että visuaalisuus ja etukäteen aiheen perusteellisempi kertaus olisi auttanut heitä.

Taululla olisi voinut olla myös esimerkkisanoja eri sanaluokkien alla. Nyt sanaluokkasalaatin ringin keskellä seisovalla kyselijällä oli valmiit sanalaput nomini-verbi-taipumaton –värikoodeineen apuna, jos hän halusi niitä käyttää ja näyttää vaikka muillekin.

Toinen mahdollisuus ringin keskelle viimeiseksi jääneellä oli keksiä sana itse. Keskellä olijat käyttivät molempia mahdollisuuksia.

3. Mitä leikki opetti niiden mielestä, joiden mielestä harjoitus oli hyödyllinen?

”Joutui miettimään, mihin sanaluokkaan sana kuului.” ”Ryhmätyötaitoja. Vuorovaikutusta.”

Siinäpä se, opettajan, oppilaan, kiteytystimantti:

Sanaluokkasalaattiharjoituksen myötä oppilas ”joutuu” keskittymään aiheeseen ja käymään läpi mielessään tietojaan.

Avainsanoja harjoituksen teettämiseen vastaisuudessakin ovat siis keskittyminen ja orientoituminen, huomion ja ajatusten suuntaaminen opittavaan tai kerrattavaan aiheeseen.

Motivaatio saattaa syntyä huomion suunnan mukaan tai on jo syntynyt.

Ryhmä tukee oppimista ja sen iloa kekseliäisyydellään.

+ Opettajaopiskelija vaikutti erittäin tyytyväiseltä näkemäänsä. Hänen mielestään menetelmä oli tehokas, koska se ei jättänyt opiskelijaa istumaan pulpettiinsa ja kuuntelemaan opettajan selostusta.

Hän antoi ohjeeksi jatkoa varten toiston eli samaa leikkiä voi leikkiä toistekin, kun esimerkiksi asiaa on käyty läpi oppikirjasta. Monisteen sanaluokkajaot olisi voinut värittää tai merkitä samalla värillä kuin valmiissa sanalappupinkassa, joka oli ringin keskellä seisojan "turva". Voi järjestää myös pienryhmittäin sanojen keksimiskilpailun tietyn ajan puitteissa.

Oi, runous, sinä odotat meitäJ

p.s. Sanaluokkasalaatti on aika lailla sama asia kuin hedelmäsalaatti-leikki. Sen tarkemmat ohjeet löytyvät Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmästä, sen tiedostoista. Tervetuloa!

p.s. Tässä linkki Saunalahden koulun 6.luokan sanaluokkasalaattivideoon: https://pakoluokka.wordpress.com/page/2/ Ohjaajana toimin minä, luokanopettajana Pasi Kotilainen.

Palautteita erilaisista toiminnallisista koulutuksistani

PALAUTTEITA TUOREIMMISTA VANHEMPIIN SEKÄ ERI KOHDERYHMÄT HUOMIOIDEN

Äänitetyt palautteet 3.11.2017 Itä-Suomen yliopisto/ Aducate/  kouluttaja FM Nina Maunu/ Toiminnallisia kielen oppimisen menetelmiä (3 op)

3. ja päätösjakso: Tarinallisuus ja visuaalisuus kielen oppimisessa

VÄRIPAPERIPALAUTTEET = perustelut, miksi valitsi kyseisen värin (Sulkeissa värin valinneiden määrä.)

Vihreä (1)– Mulle vihreä symboloi luovuutta, olen saanut täältä hirveästi ideoita, joita aion soveltaa ja muokata omassa työssäni eteenpäin. Olen kokenut olleeni luova täällä.

Vaaleanpunainen (1) – Valitsin vaaleanpunaisen vähän samoista syistä [kuin edeltävän vihreän valinnut]. Mun mielestä vaaleanpunainen on sellainen erikoinen väri, inspiroiva ja kaiken uuden väri ja vähän tyttömäinenkin väri. Se kuvastaa mun mielestä tätä koulutusta ja saanko sanoa, mistä koulutuskerrasta pidin eniten? [Kyllä.] Kakkoskoulutuksesta, se ainakin mulle antoi valtavasti uusia eväitä.

Pinkki (1) – Juuri tämä pinkki on minulle sellainen voimaväri ja piristysväri. Ja tästä koulutuksesta sain piristystä tuonne omaan opetukseen varmasti, tulen hyödyntämään näitä täällä opittuja.

Sininen – Valitsin sinisen, joka on tällainen aika vakaa, turvallinen sininen. Koin, että koulutuksesta sai aika hyvää pohjaa siihen [työhöni] ja vielä lähteä tietysti kehittelemään ideoita. Koin, että täältä sai hyviä ponnistuksia.

Lila (2) – No, ehkä tuohon vahvaan siniseen kontrastina vähän haaleampi liila, violetti, joka mulle kuvastaa sellaista heräämistä. Sitä vähän niin kuin lähdetään johonkin suuntaan, ja siitä vielä vahvistuu se sävy. Paljon ideoita on tullut. En ole vielä paljon hyödyntänyt, koska olen sen verran uusi näissä hommissa. Ehkä mulla arjen pyörittäminen vie vielä aika paljon opetuksessa, mutta tässä on sellainen nouseva suunta ja se tulee vahvistumaan se sävy siitä.

Heleä punainen (2) – Siis ihan rakkaudesta tähän opiskelemiseen, kielen opiskeluun ja opettamiseen [valitsin tämän värin]. Mulle tää punanen kuvastaa lämminhenkisyyttä. Olen tutustunut täällä tosi hienoihin ihmisiin, mahtavaan kouluttajaan ja saanut todella paljon ideoita, joten kiitos tästä koulutuksesta.

Joo, mulla oli ihan sama täällä. Lämmin tunnelma ollut eli hirveän hyvä on ollut jakaa, kysellä ja kommentoida, todella ihana tunnelma.

Tummanpunainen (2) – Punainen on voiman ja energian väri ja mä olen saanut täältä energiaa ja olen ollut tosi energinen myös tulemaan tänne. Paras koulutus ikinä 20 vuoteen…

Keltainen (3) – Mä valitsin keltaisen siitä syystä, kun mulle se on tosi inspiroiva väri niin kuin tämä koulutuskin on ollut. Ja siten mä aattelin myös merta, koska meri on niin iso ja musta tuntuu, että tää koulutus on ollut niin antoisa ja niin täynnä kaikkia uusia ideoita, oi, nyt ne tuolla velloo ja toivottavasti tulevat mahdollisimman paljon käyttöön.

Inspiroiva ja voimaväri ja voimaahan tästä tulee, kun saa niitä ideoita ja varmuutta omaan luokkahuoneeseen, mitä kaikkea sitä voikaan tehdä.

Keltainen (4) – Minä tulin seisomaan tähän sen takia, koska keltainen on mulle sellainen piristävä väri ja tää koulutus on ollut sellainen piristysruiske. Mukava olla täällä tällaisena marraskuisena pimeänä iltana eikä ole yhtään väsyttänyt, päinvastoin, on saanut energiaa.

Voisin vielä lisätä, että keltainen on mulle toivon väri ja sen takia olen tässä. Ajattelin, että toivo elää siitä, että nämä kaikki täällä opitut opit tulisivat käyttöön.

 

Kaksikielisen opetuksen kehittämispäivä 19.9. 2017
Kaksi työpajaa toiminnallisesta kielen oppimisesta (2x60min)

Työpajojen mielenkiintoisuus? (arvioi ainoastaan työpajat, johon olet osallistunut)

• Toiminnallinen kielenopetus. Keskiarvo 8.9

Mitä opit koulutuksessa?

• Sain lisää opetusintoa. Hyviä vinkkejä Ninalta ja ideoita digivälinepajassa.
• Toiminnallisessa työpajassa oli hyviä harjoituksia.
• Lisää toiminnallista materiaali sain.
• Uusia toiminnallisia tapoja opettaa lapsille ruotsia
• uusia oivalluksia toiminnallisuuteen kielen opetuksessa.

 

Kerro tarkemmin, miten koulutus tulee vaikuttamaan työskentelyysi tai miten aiot soveltaa koulutuksessa oppimiasi asioita?

• Toiminnallisia ja draamallisia tehtäviä ja tunteja lisää. Itsearviointi joka tunnin jälkeen. Yms.
• Aion ehdottaa toiminnallisen kielenoppimisen pajan toimintatapoja koulumme kielenopettajille ja käyttää niitä myös omassa pienryhmäopetuksessani (olen erityisopettaja).
• Sain paljon ideoita esim. musiikin käytöstä opetuksessa sekä toiminnallisia ideoita, joita voin soveltuvin osin käyttää omassa opetuksessani.
• Otan käytäntöön tänään pajoissa opittuja ja opetusta elävöittäviä toiminnallisia vinkkejä.
• Voin viedä tunneille toiminnallisuutta.

Mitä olisit halunnut oppia lisää?

• Toiminnallinen kielenopetus työpaja oli suunnattu huomattavasti vanhemmille lapsille kun minkä ikäisten parissa itse työskentelen, mutta sain minä siitäkin muutaman idean muunnettua nuoremmille sopivaksi.

(Kommenttini tuohon viimeiseen kommenttiin: olin täysin yllättynyt, kun paljastui 2. työpajassa, että siellä oli noin 3-5 esikoulu/alkuopettajaa.)

* Toimintaa tunneille! Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajien syyspäivä 8.10.2016

”Eniten koulutuksesta hyötyivät varmaankin perusopetuksen äidinkielen opettajat ja S2-opettajat, muihin tarttui innostuksesi. Osuuttasi on kiitetty.” / Erja Kemppainen

-          Todella hyvä teema koulutuksessa.

-          Käytännön harjoitteet ja vinkit saman luokka-asteen kollegoilta ovat ihan parhaita.

-          Mukavaa, ettei pelkästään istuttu.

-          Mielenkiintoinen sisältö on ollut.

-          Toiminnallisista menetelmistä on aina kiva kuulla ja jutella.

-          Hyvä aihe koulutuksessa. Olisi riittänyt aihetta toisellekin päivälle.

-          Kiinnostava, toiminnallinen koulutuspäivä! Kiitos!

-          Kiitos inspiroivasta koulutuksesta.

-          Kiitos mielenkiintoisesta koulutuspäivästä!

• Toiminnallisia menetelmiä kielen oppimiseen (6h)/ 8.12.2016 Lappeenranta, Itä-Suomen koulu, CLIL-opettajat

”Kiitän sinua kaikkien opettajien puolesta erittäin hyödyllisestä ja kaikin puolin erinomaisesta koulutuksesta. Opettajat ovat kehuneet pitämääsi koulutusta vuolaasti. Toivottavasti meillä olisi ilo ja kunnia saada sinut kouluttajaksemme myös tulevaisuudessa. Tässä pieni osa palautteista, jotka olivat sataprosenttisesti positiivisia.” /Itä-Suomen koulun rehtori Katri Anttila

-          Oikein hyödyllinen koulutus oli! Tänään jo kokeilin joitakin juttuja - oppilaat tykkäsivät! Tässä pitää yrittää jo saman tien ottaa käyttöön mahdollisimman moni menetelmä, ettei pääse unohtumaan. Kiitos Ninalle myös koulutuksen käytännöllisyydestä!

-          Samaa mieltä edellisten kanssa eli hyödyllinen koulutus. Koska kielet ovat erityistehtävämme, on tärkeää pysyä ajassa mukana ja osallistua koulutuksiin.

-          Kiitos Ninalle opetuksesta. Oli jotain vanhaakin joka palautui mieleen mutta uutta tuli runsaasti.

-          Hei! Minusta koulutus oli hyvä. Minä sain ideoita sekä Clil -opetukseen, että kielen opetukseen. Ohjaaja oli kannustava ja koulutus käytännönläheinen ja konkreettinen. Tämäntyyppisiä koulutuksia voisi olla lisääkin. Jää enemmän "kouraan". Kiitos virkistävästä päivästä sekä Ninalle että kollegoille!

·        Toiminnallisia menetelmiä kieliopin opettamiseen (6h)/ 17.5.2016 Kokkola

Arvioinnit 5 = erittäin hyvä, 4= hyvä, 3 = en osaa sanoa, 2 = huono, 1 = erittäin huono

Arviointeja 5 kpl/ 10 osallistujaa. Vastaajien määrä x arvosana.

Kurssin sisältö vastasi odotuksiani/tarpeitani: 4x5, 1x4

Opettajan asiantuntemus: 5x5

Opettajan innostavuus: 5x5

Oppimateriaalin selkeys: 3x4, 1x3

Kokonaisarviot kurssista

Mikä oli opetuksessa/ kurssissa parasta?

-          Ajankohtaisuus, suoraan käyttöön omassa työssä.

-          Asiantunteva innostava opettaja. Uudet ideat opetukseen.

-          Se antoi juuri niitä konkreettisia vinkkejä työni kehittämiseen, mitä olin toivonutkin.

-          Muiden äidinkielen opettajien tapaaminen ja yhteiset oivallukset siitä, miten kielioppia voi tehdä. Toiminnallisuus!

-          Aito, ystävällinen ilmapiiri ja mukava tunnelma – lämmin kiitos opettajalle, osallistujaryhmälle ja järjestäjälle!

Mitä kehittämismahdollisuuksia näkisit kurssissa?

-          Ei mitään.

-          Harjoitusten välissä ei ollut oikein aikaa kirjoittaa muistiin tärkeimpiä kohtia harjoitukimaraan littyen – ainakin harjoitusten mieleen palauttaminen oli hankalahkoa.

·        Visuaalisuus opetuksessa (3h)/ 9.3.2016 Kerava

Arvioinnit 5= erinomainen - 0 = heikko. Arviointeja 5 kpl/ 10 osallistujaa. Vastaajien määrä x arvosana.

Kurssin yleisarvosana: 1x5, 4x4

Kurssi vastasi odotuksia: 1x5k, 3x4, 1x3

Kurssin tavoitteet toteutuivat: 4x4, 1x3

Kurssin pituus: 3x5, 2x4

Opettajan asiantuntemus: 4x5, 1x4

Opettajan opetus- ja ohjaustaito: 3x5, 2x4

Opettajan taito innostaa ja osallistaa: 4x5, 1x4

Ryhmän aktiivisuus: 4x5, 1x4

Oma aktiivisuuteni: 1x5, 3x4, 1x3

Ryhmän ilmapiiri: 4x5, 1x4

Opetusmateriaalit: 1x5, 4x4

Muuta palautetta:

Olin todella tyytyväinen koulutukseen. Erityisesti pidin rennosta ilmapiiristä ja siitä, että kouluttaja ei yritä esittää tietävänsä aiheesta kaikkea.

Sopiva pikku kurssi arki-illalle.

Lisää tämmöisiä kursseja opettajille!

• Espoon pedagoginen iltapäivä Toiminnallista kielenhuoltoa ja lauseoppia – erityisenä näkökulmana erilainen oppija, 26.3.2014, vetäjät Nina Maunu ja Katja Korhonen, loppurentoutus Piia Posti

Arvio koulutuksesta (erinomainen= 5, hyvä = 4, en osaa sanoa = 3, tyydyttävä = 2, huono = 1)

5, 5, 5, 5, 4, 5/4, 5/4, 4, 5, 5, 5, 4

Muuta palautetta:

Innostus tarttuu, parasta antia ovat omat kokeilut ja kokemukset.

Tilaisuus ylitti odotukseni, sain siltä paljon!

Hyviä käytännön harjoituksia. Aikaa voisi olla enemmänkin tällaisen sisällön käsittelyyn.

Miellyttävä ilmapiiri, monipuolista, innostunutta ja innostavaa. Harmi, että aika oli turhan lyhyt, olisin mielelläni osallistunut koko päivän koulutukseen.

Sisältö oli monipuolinen, käytännönläheinen, kannustava ja innostava – sain paljon uusia ideoita ja ilmapiiri oli oikein toimivaJ

Oli mielenkiintoista kuulla esimerkkejä ja kokeilla itsekin. Loppurentoutus oli kiva lisä asiapitoiseen ohjelmaan. Ehkä tauko johonkin väliin olisi ollut kiva.

Kiitos. Koulutus oli hyvä. Ehkä tositoimiin olisi voinut siirtyä nopeamminkin. Toki keskustelu on myös tärkeää.

Aika tuntui loppuvan kesken. Kiinnostavista asioista olisi keskustellut/ kuullut pidempäänkin. Aurinkoista kevättä!

Olisi hyvä saada s-postissa aihepohjat, muuten sisältö unohtuu!

Hyvin järjestetty. Aikataulu piti ja kahvittelu alussa piristi ja antoi energiaa jaksaa työpäivän jälkeen. Sisältö oli hyvä ja sain paljon ideoita omaan opetukseeni.

Kyllä vastasi. Kivaa ja hyödyllistä oli. Opettajat olivat innostavia.

Mukaansatempaavat ohjaajat, rento ilmapiiri, ihania, toteutettavia ideoita opetukseen J

Hyvä, että oli myytävänä sämpylöitä.

Koulutusideoita:

Tällaista lisää, kiitos!

Toiminnallisuutta äidinkielen opetukseen (kuten tämä koulutus). Mindfulness-koulutusta yläkoulun opettajille.

Lisää toiminnallisen opetuksen koulutusta! ( x 2)

Lisää tällaista toiminnallista koulutusta.

Lisää tällaista yhteistyötä vaikka kielten opettajien kanssa.

Työpaja samasta aiheesta: kokemusten jakamista ja ideoimista eteenpäin yhdessä.

·        Palaute Liikkuvan koulun työpajoista , 2014 Seinäjoki Kämppi Katariina [Katariina.Kamppi@likes.fi] Lähetetty: 8. toukokuuta 2014 15:24 Vastaanottaja: Maunu Nina Liitteet:

Heippa! Kaipailit palautetta Seinäjoen työpajoista, saamasi pitää J  Netissä palautetta jättäneistä 11 piti työpajaasi erinomaisena ja 15 hyvänä. Reissuvihkoihin oli kirjailtu seuraavanlaisia kommentteja: Tiistain pajoista: -          Äidinkielityöpaja oli hauska, ohjaaja sai toiminnallisen opetuksen kuulostamaan helpolta niin, että oikeasti opetellaan oppiainetta, eikä liike ole pääosassa, vaan apuväline. -          Todella innostava opettaja ja hyvin vedetty mielenkiintoinen työpaja. -          Iloista toiminnallista touhua. Ehkä vähän sekava teoriaosa. -          Draamatyöpaja: seminaarin paras osuus! Todella hyviä ideoita omaan jokapäiväiseen luokanopettajan työhön. Todella paljon uusia ajatuksia heräsi. -          Ihanaa nähdä äidinkielen opettaja toiminnallisuuden puolestapuhujana. -          Nyt tarvitaan esimerkkitehtäväpaketti jokaiseen oppiaineeseen, jotta passiivisille opettajillekin saadaan ”kättä pidempää”, ohjeet toiminnallisuuden toteuttamiseen!!! Nina Maunun esimerkkitehtävät olivat mainioita! -          Kiva paja, rento ja toiminnallinen. Sain ideoita arkeen. -          Äikänopella on ihan kivoja vinkkejä, mutta esiintyjää oli työläs seurata. Keskiviikon pajasta: -          Kouluttaja innostava ja aihe tärkeä. -          Mahtavia vinkkejä, otan heti käyttöön äidinkielessä. -          Tästä sai paljon uutta, oli käytännönläheinen, hyvä! -          Tämä työpaja oli koulutuksen parasta antia. Sain monta hyvää ideaa toiminnalliseen opetukseen! -          Hauska, iloinen, TODELLA ANTOISA tunti, herätti mielenkiinnon toiminnallisesta oppimisesta, mukaansatempaava kouluttaja : ) Tässä olivat siis kaikki saamasi kommentit, joten tältä pohjalta on varmasti hyvä jatkaa. Toivottavasti hyödyit seminaarista myös kontaktoinnin suhteen ja keikkaa pukkaa jatkossakin. Oikein ihanaa kevättä ja tsemppiä toiminnallisen oppimisen polulle! Katariina

Mitä on toiminnallinen kielen oppiminen? Millaisia työpajoja tarjoan?

(Päivitystä kotisivuille 3.1.2017, tulossa)

"Dekkarin käsitekartta" Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajat, Oulu 8.10.2016

Minulta usein kysytään:

I Mitä on toiminnallinen kielioppi tai toiminnallinen kielen oppiminen?

II Millaisia työpajoja vedän, mille kohderyhmille ja mitä ne sisältävät?

Määritelmä:

Toiminnallinen kielen oppiminen tarkoittaa kielen sanaston, käsitteiden ja rakenteiden (kieliopin ja kielenhuollon) opiskelua luovin, yhteistoiminnallisin, vuorovaikutustaitoja kehittävin sekä kinesteettisin menetelmin. Harjoitukset hyödyntävät esimerkiksi ilmaisutaidon ja draamakasvatuksen, liike- ja tanssi-ilmaisun tekniikoita sekä voivat sisältää visualisointia.

Toiminnallisen työskentelyn avulla kielitietous tehdään konkreettiseksi, näkyväksi ja käytännönläheiseksi. Opetus ja oppiminen perustuvat kokonaisvaltaiseen, oppilaslähtöiseen ja tutkivaan tapaan toimia yhdessä.

Toiminnallisen kielen oppimisen tuorein määritelmä löytyy Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmän sivuilta ja kotisivuiltani www.ninamaunu.com.

Jokaisessa koulutuksessa harjoituksia käydään läpi toiminnallisesti ja niitä pääsee soveltamaan omaan opetukseen sopiviksi. Harjoituksia voi soveltaa kaikille ikäryhmille ja taitotasoille sopiviksi joko äidinkielen tai vieraiden kielten opetuksessa. Myös matematiikka- ja reaaliainesovellukset ovat mahdollisia.

Harjoitukset usein myös helpottavat opetuksen eriyttämistä. Harjoituksissa pyritään monipuolisuuteen, jotta jokainen osallistuja voisi kokea oppimisen osallisuutta.

Harjoitukset pohjaavat vuosien varrella käytännössä kokeiltuihin ja suosituimpiin harjoituksiin sekä viimeisimpiin oppimisteorioihin. Jokaisen menetelmän taustalla on siis myös tutkittua teoriatietoa menetelmän tehokkuudesta.

Koulutuskokemuksesta:

Aloitin kouluttamisen oman perustyöni ohessa vuonna 2010. Vuonna 2016 vedin jo 16 koulutusta ympäri Suomea. Toiminnallista kielioppia olen käynyt esittelemässä myös Kööpenhaminan sekä Saksan Hildesheimin yliopistoissa sekä Virossa useaan kertaan.

Tarjoan seuraavia kursseja:

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6h tai 3h)
Myös tunnin luento.

2. Liikkuvaa kielen oppimista (1h-6h)

3. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen, tarinallinen sekä draamallinen painotus (1-    6h)

4. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (1-6h)
Myös erikseen esimerkiksi visuaalinen työpaja 3h ja tarinallinen 3h.

5. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa? (1-6h)

1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti (6h tai 3h)

Peruspaketti sisältää vuosien varrella suosituimmat peruskoulun 5.-9. luokkalaisilla testatut ja sovelletut toiminnallisen kieliopin ja kielenhuollon harjoitukset.

Suosituimpia harjoituksia tehdään esimerkiksi seuraaviin kielen rakenteisiin:

Sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet, verbioppi, aikamuodot, modukset, lauseenvastikkeet

Kielenhuolto: isot ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat, sanaliitot, lauselajit, sivulauseet, välimerkit, pilkutus

Suosituimpiin harjoituksiin ovat kuuluneet ainakin seuraavat harjoitukset:

Salaatti, Tervapata, Surinasiivet, Olen puu, Sijamuototanssi (tai -liikekoreografiat), Hernepussiheittorinki (esimerkiksi Objektikutsut), Lauseenjäsenet-pantomiimi ja –laput (pienryhmät), Aikamuotokättely, Aikamuoto- tai modusapila (kävely + keskustelu), Imperatiivikävely, Kutsun sinut luokseni –kiitos- ja kehurinki (aikamuodot), Alkukirjainjonot, Yhdyssana vai sanaliitto (parityöskentely), Pilkkukarate, Sivulauselajit lapuilla, Lausekahvila

Lisäksi esimerkiksi Sanaluokkakaupungin piirustelu, Sanojen johtaminen ja tunnetartunta, Sijamuotohyppyruudukko, oppilaiden omat pantomiimit ja esitykset, kun he ovat yhdistelleet erilaisia harjoituksia ja keksineet omia liikkeitä, esitysversioita, räppejä, lauluja tai liikkeen ja musiikin yhdistelmiä, piirusteluja kielioppitermeistä jne.

Harjoitukset tähtäävät oppijan kielitiedon lisääntymiseen, kielen rakenteista kiinnostumiseen, oppimismotivaation ja ilon kasvattamiseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessä oppimiseen. Ne tähtäävät myös oppijan oman kokemusmaailman mukaan ottamiseen opetukseen, mielikuvituksen sallimiseen, luovuuden ruokkimiseen, omaan ilmaisuun rohkaisemiseen, kokonaisvaltaiseen, eri aisteja hyödyntävään oppimiseen sekä käytännön kielitaidon ja kielitietoisuuden vahvistamiseen.

Harjoituksia voi käyttää lämmittelyinä, aiheen syventämisessä tai kertaamisessa. Niitä kannattaa teettää monipuolisesti, jotta oppijat saavat sytykkeitä ja malleja omien ideoittensa toteuttamiseen ja jalostamiseen. Harjoituksia kannattaa ehdottomasti jatkaa ja syventää kielentämismenetelmin eli että oppija oppii sanallistamaan oppimaansa, ts. ajattelee ääneen ja oppii opettamaan asian muille.

Kokonaisvaltainen oppiminen tarkoittaa useimmille hauskempaa ja yhteisöllisempää oppimista. Ujot tai varautuneet voivat tarkkailla tilannetta ja oppia muita katsomalla. Pääasia on opetusmenetelmien monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Harjoituksien tehoa kannattaa kokeilla niitä tekstitaitoihin liittämällä: osaako oppija yhdistää oppimansa erilaisiin tekstilajeihin ja osaako oppija tuottaa itse erilaisia tekstilajeja. Visualisoinnit eli esimerkiksi käsitekartan tekemiset ja muut piirustelut, jotka osoittavat sisällöllisten merkitysten lisäksi asioiden välisiä suhteita ovat suotavia opetusmenetelmiä, kuten myös opetuksen tarinallistaminen.

Lisää aiheesta:

Ks. palautteita kotisivuiltani www.ninamaunu.com sekä blogistani Ninan jutinoita http://ninamaunu.blogspot.fi.

Palautteita: http://ninamaunu.blogspot.fi/2017/01/palautteita-erilaisista.html

Toiminnallisiin menetelmiin yleisesti liittyviä kysymyksiä, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/09/toiminnallisiin-menetelmiin-littyvia.html

Toiminnallisen kieliopin vastaanotto Virossa, työpajan kuvaus, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/08/terveiset-viron-suomen-opettajien.html

2. Liikkuvaa kielen oppimista (1h-6h)

Muuten työpajan sisältö koostuu samoista asioista kuin toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketissa (ks. 1. Toiminnallisen kielen oppimisen peruspaketti 6h tai lyhyt kurssi 3h), mutta työpaja sisältää liikunnallisen painotuksen.

Työpajassa teetettävät harjoitukset on valittu niiden suosituimmuuden sekä liikettä ja liikkumista mahdollistavan sisällön vuoksi. Harjoitukset sisältävät esimerkiksi juoksua, hyppyjä, heittoja, kyykkyjä, erilaisia liikelaatuja, urheilulajien sisältämiä liikkeitä tai vain aiheeseen reagointia esimerkiksi seisomalla, askeleen ottamalla ja päätä kääntämällä.

Liikettä käytetään oppimisen tukena eli tekemään oppimisen aihetta ymmärrettävämmäksi ja näkyvämmäksi. Liike sisältää siis merkityksiä, jotka tukevat opittavaa sisältöä ja tekevät siitä ymmärrettävämmän. Opettaja voi aluksi näyttää malleja ja oppija saa sen jälkeen luoda liikkeitä itse tai pienissä ryhmissä. Liikettä sisältyy myös useimpiin peleihin, leikkeihin ja pantomiimeihin, joita  oppilaat pääsevät myös itse kehittämään. Oppiessaan pelien ja leikkien avulla oppijalle tulee hyvin usein tunne, että hän oppii asian huomaamatta.

Liikkeen mukaan ottaminen opiskeluun yleensä rentouttaa oppijaa ja oppimisesta tulee hauskempaa sekä yhteisöllisempää. Kukin opiskelija tekee liikkeet oman kuntonsa ja tahtonsa mukaan, ketään ei pakoteta osallistumaan tai esiintymään. Sen vuoksi mahdollisia liikesarjoja voi useimmiten tehdä suuresti tai pienesti tai huomaamattomasti, koska kaikki keskittyvät omiin liikkeisiinsä tai tekevät yhtäaikaa yksilö-, pari- tai ryhmätyötä.

Tuusulan opettajien veso 1.10.2016

Lisää aiheesta:

Liikkeen merkityksestä oppimisessa; työpajani diat Seinäjoen Liikkuva koulu –seminaarissa:

YouTube-video: Alistuskonjuntiopilkkukarate ja muita toiminnallisia menetelmiä (suora linkki kotisivuillani)

Palaute Keravan veson pajasta, blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/11/alan-lammeta-ja-muita-miehilta-saatuja.html

3. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen, tarinallinen sekä draamallinen painotus (1-6h)

Harjoitukset valitaan ilmaisu-, vuorovaikutus-, leikki-, peli- ja draamapainotteisesti. Tarkoitus on luoda tarinallisempaa kokonaisuutta ja/tai teemallisesti yhtenäisempää kontekstia, johon harjoitukset liittyvät.

Esimerkiksi kielioppihahmot saavat elämän sanaluokkakaupungissa, jonka muutamaan perheeseen pääsemme erityisesti tutustumaan piirustellen, liikkuen ja draamaillen. Sanaluokkakaupungin rajoilla pääsemme tulleista läpi keksimällä sanoille johtimia eli luomalla uusia sanoja ja opettamalla sanojen johtamista muille.

Sanaluokkien, sijamuotojen, lauseenjäsenten, aikamuotojen ja modusten opetuksessa on mahdollista lähteä tekemään kielioppitermeistä hahmoja piirustellen ja eläytyen.

Voidaan leikkiä esimerkiksi myös kirjallisuuden lajityypeillä ja luoda maailmoja niiden mukaisesti, esimerkiksi dekkari-, kauhu-, fantasia-, satu-, sarjakuva- , nuorten romaani -maailma sekä eläytyä yhteisiin luomuksiin: maailmoihin ja hahmoihin.

Harjoitukset voivat olla yksinkertaisia ilmaisu-, vuorovaikutus- ja draamatekniikoita, esimerkiksi käsitekarttojen tekemistä eläytymällä (Olen puu-harjoitus), kolme tuolia (kuuman tuolin harjoitukset), erilaisia pantomiimeja, puhuvia ja eläviä patsaita.

Tarinallisuus voi kulkea läpi opetuksen ns. punaisena lankana. Tarinallisuuteen voi osallistaa oppilaita esimerkiksi piirustelujen ja esineiden avulla (tarinapurkki, esimerkiksi sana-, teema-, roolilaput) sekä sopimalla tilan käytöstä.

Draamallinen painotus syventää oppijan itse- ja ryhmäntuntemusta. Osallistujan eläytymis-, empatia- ja mielikuvituskyvyt kehittyvät ilmaisu-, vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi. Käytännön kielitaidot pääsevät myös koetukselle leikin varjolla.

Lisää aiheesta:

Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2015, artikkeli Draama + kielioppi = toiminnallista kielioppia? (löytyy myös Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmän tiedostoista)

Miksi käytän draamaa opetuksessa? –blogikirjoitus omista kokemuksista:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/04/miksi-kaytan-draamaa-opetuksessa.html

Miksi kannattaa käyttää draamaa opetuksessa? –blogikirjoitus teoriapohjasta:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/10/miksi-draamaa-kannattaa-kayttaa.html

Jonna Brandtin tutkimus, jossa kokemuksiani draaman käytöstä opetuksessa tutkittiin: http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/06/jonna-brandt-draama-opetuksessa.html

Pohdintaa äänen, liikkeen, kehollisuuden ja draamallisuuden yhdistelmästä oppimisessa, Jenni Sainion vetämän fyysisen teatterin kurssin kuvaus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2015/08/voisiko-fyysisella-teatterilla-olla.html

4. Toiminnallista kielen oppimista – visuaalinen ja/tai tarinallinen painotus (1-6h)

Työpajassa pohditaan ja koetaan visuaalisuuden merkitys oppimiselle. Pajassa keskitytään erilaisiin visualisointikeinoihin ja piirustelutapoihin tai -menetelmiin, joita voi hyödyntää myös kielen oppimisessa, vaikkei ns. piirustustaitoa omasta mielestään oppijalla olisikaan. Tutustutaan esimerkiksi symboleihin, käsitekarttoihin, tikku-ukkoihin ja muihin yksinkertaisiin menetelmiin, joita on hyödynnetty kielen oppimisessa aikojen saatossa ja ryhmäläisten kesken sekä kehitellään yhdessä lisää.

Lisää aiheesta:

Visuaalisuus oppimisessa –blogikirjoitukset:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/03/visuaalisuuden-kautta-oivallusten.html (tausta-ajatuksia)

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/03/visuaalisuuden-kautta-oivallusten_28.html (kurssikuvaus)

http://ninamaunu.blogspot.fi/2014/09/doodlaamisesta-eli-piirrustelusta.html (oik. piirustelusta)

Visuaalisuus oppimisessa –kurssin palautteet:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2017/01/palautteita-erilaisista.html

Osallistujaa rohkaistaan monin keinoin tarinallisuuden mukaan ottamiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tutustutaan tarinan rakentamisen mahdollisuuksiin yhteisöllisesti ja yksin, pareittain ja pienryhmissä suullisesti ja kirjoittaen ja hyödynnetään erilaisia menetelmiä. Kokeillaan esimerkiksi erilaisia assosiaatio- ja tarinankerrontatekniikkoja, toisten tarinaan eläytymistä, tarinateatteria ja roolityöskentelyä, tarinapurkin hyödyntämistä. Pohditaan tarinoiden käyttöä opetuksessa ja tarinallisuutta opetusmenetelmänä.

Tarinan ja tarinallisuuden tiedostamisen vahvistaminen liittyy monilukutaitoihin ja kriittiseen lukutaitoon.

Lisää aiheesta:

Tarinallisuus oppimisessa –blogikirjoitukset:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/05/tarinallisuus-opetuksessa-i-tie.html

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/05/tarinallisuus-opetuksessa-ii-yhden.html

Tarinallisuus oppimisessa –kurssin palautteet:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2016/08/tarinallisuus-opetuksessa-koulutuksen.html

5. Toiminnallinen arviointi – miten osallistaa oppija jatkuvan arvioinnin prosessissa? (1-6h)

Työpajassa käydään läpi erilaisia toiminnallisia harjoituksia, jotka tukevat jatkuvaa arviointia, itse- ja vertaisarviointia, oppimista arviointitilanteessa jopa niin, että oman oppimisen suunnan korjaaminen mahdollistuu.

Toiminnallinen arviointi tekee arvioinnin sisällöt ja perusteet oppijalle näkyväksi ja konkreettiseksi. Osaamisen jakaminen mahdollistuu paremmin toiminnallisessa arvioinnissa. Toiminnallinen arviointi saattaa usein helpottaa ja nopeuttaa opettajan tekemää arviointia.

Vedän siis yleisluonteisia toiminnallisen arvioinnin pajoja, jotka sopivat eri alojen ja asteiden opettajille, mutta erityisenä haaveenani on järjestää suomea ja kieliä opettaville omat toiminnallisen arvioinnin työpajat.

Tässä on esimerkki koulutusrungosta, joka on tilattu kieliä opettaville:

1. Johdanto
Mitä ovat toiminnalliset kielen oppimisen menetelmät?
Mitä toiminnallinen arviointi voisi olla ja jo on?
Toiminnallinen johdanto aiheeseen ja vähän luentoa, aiheen ja harjoitustyyppien esittelyä.

2. Täsmäharjoituksia kielirikasteiseen opetukseen näkökulmana erilaiset toiminnalliset menetelmät ja toiminnallinen arviointi
- oppilaan osallistaminen arviointiprosessiin tavoitteita asettamalla, arvioinnin kriteereihin tutustumalla/ toiminnallisella osallistumisella,
- jatkuva, toiminnassa tai toiminnan jälkeen tapahtuva oppilaan itse- ja vertaisarviointi

Teemme ja tarkastelemme toiminnallisen arvioinnin mahdollisuuksia kokeilemalla hyväksi jo havaittuja toiminnallisia harjoituksia kielen oppimisessa sekä pohdimme arviointikriteeristöjä ja oppijan osallisuutta niissä.

3. Pienryhmät tekemään omaan opetukseensa soveltuvia toiminnallisia harjoituksia ja arviointia niiden kautta.

4. Kootaan ryhmien tuotokset ja ideat toiminnallisesti.

5. Toiminnallinen palaute: koordinaatisto ja tulevaisuuden suuntaus, alkuideoiden reflektointi. Palautekeskustelu toiminnallisesti.

Lisää aiheesta:

Toiminnallinen arviointi –tekstipaketti, sisältää teoriapohjaa ja harjoituksia: jaetaan koulutuksessa

Toiminnallinen arviointi –blogikirjoitus:

http://ninamaunu.blogspot.fi/2014/08/toiminnallisesta-arvioinnista.html

Mikkelin opettajien veso 28.9.2016: ”Sait hyvää palautetta pajastasi.”/Aila Marjamaa, kehittämispäällikkö, sivistystoimi

"Nyt ainakin tiedän, mitä on toiminnallinen arviointi!" Seinäpalaute Mikkelin vesossa 28.9.2016